Nohoi bidnii unench nuhur. Nohoinii taniltsuulga

Guinness book-d burtgegdsen delhiin hamgiin tom Gibson gedeg nertei Danish dog.

Ene nohoi 3 nastai bogood tuunii ezen emegtein helseneer bol suuliin 40 jil ug uuldriin nohoig dagnan urjuulehdee iim tom bolj baisan udaagui gene. Gibson hoid hol deeree zogsohdoo ondor ni 213 cm hurdeg bogood sarvuund ni gutal omsgovol 40-41 razmer l taarah gene.

Zayagiin huselteer ene nohoig taniltsuulya gej bnaa.

Anhnii garal uusel ni Shotlandiin uularhag nutag yum bna. Vneg, dorgo, haliu agnahad ashiglah zoriulaltaar gargaj avsan bogood hamgiin chuhal ni had asga bartaa ihtei gazraar amitdiig huuh mon uur noorhoid ni bagtaj oron hooj gargadag baihaar jijig bietei idevhtei hudulguuniig chuhalchilsan. Mon terrier gedeg vg ni latinaar "terra" buyu hurs shoroo, gazar gesen utgatai buguud ter utgaaraa gazriin nohoi ch gedeg yum bna.

Anh ene nohoinii surag 11-r zuuniin ued Britanid garch  baisan ba 1830 ond hevlegdsen "1436-1561 onii Shotlandiin tuuh" gesen nomond amitnii uur noorhoid ni orj barij, huuj gargadag jijig nohoinii tuhai temdeglejee. Harin 19-r zuunii ued hurandaa hergemtei Edward Donald Malcolm hemeeh hun ene nohoig yag odoonii turhuur ni gargaj avsan gej uzdeg yum. Hurandaa tsaivar ongotei terriert ih durtai baisan hemeegddeg baisan ba ter ueiin fermeruud esregeer oorsdiin nohoinoos garsan tsaivar golguudiig ustgadag baijee. Hurandaa ooriin uzeldee unench baij 19-r zuunii suuleer nohoinii uzesgelend anh udaa tsagaan terreiree olon niited taniltsuulsan ni ter doroo mash ih shuugian degdeej olon tumnii anhaarliig tatsan bna. Busad terriertei haritsuulahad tedend yamar ch us huiten bish, yamar ch nuh gvn bish getsgeej tuuniig sonirhogchid iheer nemegdjee. 1904 ond ene torliin nohoinii anhnii club neegdej 1908 ond Americiin Kennel clubd burtgegdseneer ene jijighen tsagaan nohoind ih tom amjilt bolson yumaa.

Za ene nohoi ni FCI 3-r groupd jijig terrieriin hesegt bagtsan bna.

Ene nohoi ezendee unench, nairsag, tsog zolbootoi, mash erch huchtei gesen sain taluudtai bolovch jijig togloom, gutal geh met zuiliig buren suitgej baij l sanaa amardag muu taltai.

FCI-Standard N°85 / 20. 01. 1998  / GB - FCI d staandart ni alban eosoor burtgegdsen ognoo, dugaaar

Une ni oiroltsoogoor 150-600$ harin delhiin avargiin udamtai golog 1200$ oor zarna gesen zarlal bsan.

Ehnii taniltsuulah nohoig shuud urduur dairuulaad hiichlee. Ug ni bol eelj daraallaa huleegeed nileen hoihno bichigdeh baisan yum. Uchir ni bi neg chaw chawtai yumaa.

Za ene nohoinii tuhai bichiheer olon site hesej sudalj uzlee. Garal uusliinh ni tuhai ih olon yanziin taamaglal, barimt ch geheer zuiluud baidag yum bna. Helniih ni ongo huh baidgaas shaltgaalaad odoo ustaj ugui bolson tuiliin chonii udam, esvel hulniih ni bahim chiiregees bolj panda buyu baavgaitai erliiz ch geh shig olon taamaglaluud bna. Er ni bol odoonii Manjuur havtsaa anh uusej bii bolson gej uzeed bgaa bogood 11-r zuunii ueiin hyatadiin neg nomond chaw chawg zerleguudiin nohoi, tataruudiin nohoi gej bichsen bsaniig ni neg oros temdeglesen baihiig uzlee. Gehdee olonh honoinii nomond tuuniig tuvd banhartai udam negtei gesen baidag yum bna. Yag hezee anh uussen ni medegddeggui ch 2000 garui jiliin omno baih gedeg ba Marco Polo Europod anh udaa ene nohoinii talaar duulgaj baijee. Hojim ni 18-r zuund anglid avchirsnaar ene nohoi delhii niited tanigdan sonirhogdoj ehelsen bogood 1894 ond nohoi sonirhogchdiin clubad burtgegdjee.

Standart ni FCI 205 gej burtgeltei bogood Hyatadaas garal uuseltei Tarhats ni Ahglias ehleltei yum bna.

FCI d 5-g groupiin 5 hesegt Asian shpits gesen hesegt bagtjee.

Gol ontsloh shinj ni har huh ongotei helteid orshino.

Ondor

Nuruu hesgeer Er 48-56 cm

                     Em 46-51 cm

Ungu

Har, ulaan, tsenher, tsagaan shar (crem), tsagaan

Fédération Cynologique Internationale buyu Olon ulsiin nohoi sudlaliin holboo anh 1911 onoos ehlen Germany, Austria, Belgium, France, Netherland zereg ulsuudad undes suuria tavij ehelsen buguud 1921 ond Société Centrale Canine de France ba the Société Royale Saint-Hubert in Belgium gesen tom holbooduud uusen baiguulagdaj baisan baina.

Odoogoor delhiin 80 garui ulsiin holboodiig egneendee negtgeed bgaa bogood nohoinii  335 uulderiig ooriin holboond burgteed bgaa yum bna. Ene buh uulderiig 78 grouped huvaasan bogood oiroltsoo turh zan aash geh met adiltgaj uzeh olon uzuulelteer ni eronhii 10 group bolgon huvaajee. Uund:

1. Sheepdogs and Cattle Dogs (except Swiss Cattle Dogs)
2. Pinscher and Schnauzer - Molossoid Breeds - Swiss Mountain and Cattle Dogs and Other Breeds
3. Terriers
4. Dachshunds
5. Spitz and Primitive types  
6. Scenthounds and Related Breeds
7. Pointing Dogs
8. Retrievers - Flushing Dogs - Water Dogs
9. Companion and Toy Dogs

10. Sighthounds 

 Daraagiin bichlegtee group bolgoniig daraallaar ni taniltsuulah bolno

Minii blogiig sonirhogch tanid ene odriin mendiig hurge. Odoogoor ooriin gesen computergui baigaa uchraas kirilleer bichih bololtsooguig mini uuchlan uzne bizee gej naidnam. Udahgui ooriin gesen computertei bolohooroo ta buhniig ene yu geed bichtsen bnaa gej gaihshrild oruulahgui baihiig hicheenee.

Minii ene blog maani ta bidnii unench sain nuhur boloh nohoinii tuhai bogood buheldee tuuniig tanin medehed zoriulagdsan yum. Hediigeer bi nohoinii tuhai aihtar medleggui ch chadah yadahaaraa medee medeelel tsugluulj ta buhend hurgeh bolnoo.  Ta buhen ch nadad meddeg chaddag buhneeree tuslan demjih baih hemeen naidah baina.